Ravintolapäivä

Pieni mies ja suuri suklaakakku

Kirpeän raikas sunnuntaiaamu, kello ei ole vielä edes yhdeksää. Meidän porukalla on vaatteet päällä. Olemme lähdössä lähileikkipuistoon Kahvila kakkuleikkiin aamiaiselle. Esikoinen juoksee edeltä tarkastamaan ja palaa hihkuen: "Siellä on iso pöytä ja jotain tätejä!!"

Leikkikentällä meitä odottaa kaksi iloista nuorta naista kukkamekoissaan, herkkuja pursuavan pöydän äärellä. Otamme kantarellipiirakkaa, saaristolaisleipiä, marjamuffineita ja suklaa-mascarponekakkua kera kahvin ja mehun. Koko lysti kolmelle aikuiselle ja kahdelle lapselle maksaa vaivaiset viisitoista euroa. Kaikki mitä syömme on erinomaisen maukasta.

Puistoon vaeltaa lähipihoista ihmisiä aamukahville. Tutustumme lähialueen ihmisiin mukavasti aamukahvin ja kakkupalan äärellä. Esikoisen luokkakaverikin on tullut puistoon vanhempineen ja pojat innostuvat kiipeilemään puissa. Hämmästyksekseni kukaan ei ole siitä pahoillaan tai tuohtunut. Kyllähän poikien pitää puissa kiipeillä! Eräs isä on vuosia sitten kartoittanut poikansa kanssa puiston parhaat kiipeilypuut, koska pojat kiipeilee niissä kuitenkin, parempi on tuntea turvalliset puut.

Vietämme puistossa aamiaisella miltei kaksi tuntia. Kahvilantädit ovat varustautuneet lapsivieraisiin (meidän tapauksessamme myös aikuisiin) isolla pitkällä paperirullalla ja värikynillä. Niillä saa piirtää ja kirjoittaa tervehdyksensä. Keskimmäinen piirtelee "staarvarssia", minä raapustan kiitokseni ihanasta kahvihetkestä.

"Ravintolapäivä on yhden päivän kulinaarinen karnevaali ravintola- ja ruokakulttuurin puolesta." (http://ravintolapaiva.com/mista-on-kyse/) Ideana on elävöittää kaupunkikultturia ja luoda mahdollisuus kokeilla ravintolaideoita ilman byrokratiaviidakkoa. Täällä meidän nurkillamme päivä onnistui kyllä tavoitteessaan mainiosti. Innolla odotan seuraavaa ravintolapäivää joka on 19.11.11. Katsotaan kenen pöytään silloin päädymme herkuttelemaan. Vieläköhän kukkamekkoneidoilla on tarjolla kantarellipiirakkaa?